Ero on niiden toimintaperiaatteissa.
1. Polttomoottorin toimintaperiaate
Otetaan esimerkkinä yksisylinterinen bensiinimoottori, joka selittää polttoainemoottorin toimintaperiaatteen.
Sylinteriin on asennettu mäntä, joka on yhdistetty kampiakseliin männäntapin ja kiertokangen kautta. Mäntä liikkuu edestakaisin sylinterissä ja pyörittää kampiakselia kiertokangen avulla. Tuorekaasun sisäänhengittämiseksi ja pakokaasun pakottamiseksi on imuventtiili ja pakoventtiili.
Männän kärki on kauimpana kampiakselin keskipisteestä eli männän korkeimmassa asennossa, jota kutsutaan yläkuolokohdaksi. Männän kärki on lähimpänä kampiakselin keskipistettä eli männän alimmassa asennossa, jota kutsutaan alakuolokohdaksi.
Ylä- ja alapuolokohtien välistä etäisyyttä kutsutaan männän iskunpituudeksi, ja kampiakselin liitoskohdan ja kiertokangen alapään välistä etäisyyttä kampiakselin keskipisteestä kutsutaan kampiakselin säteeksi. Jokainen männän isku vastaa kampiakselin 180°:n pyörimiskulmaa.
Moottorissa, jonka sylinterin keskiviiva kulkee kampiakselin keskiviivan läpi, männän isku on kaksinkertainen kampiakselin säteeseen verrattuna.
Männän yläkuolokohdasta alakuolokohtaan pyyhkäisemää tilavuutta kutsutaan moottorin työtilavuudeksi tai moottorin iskutilavuudeksi, jota edustaa symboli VL.
Nelitahtimoottorin työkiertoon kuuluu neljä männäniskua: imuisku, puristusisku, paisuntaisku (työisku) ja pakoisku.
2. Kaasumoottorin toimintaperiaate:
LNG tulee kaasupullosta putkiston kautta kaasuttimeen lämmitettäväksi ja höyrystettäväksi, ja sitten se stabiloituu paineensäätimen säiliön ja kaasusuodattimen suodatuksen jälkeen kaasulla. Tämän jälkeen se voi tulla paineensäätimeen sähkömagneettisen sulkuventtiilin kautta paineen vakauttamiseksi, ja stabiloitu kaasu siirtyy lämmönvaihtimeen.
Paineistettu maakaasu (CNG) kulkee paineenalentajaan paineistetun kaasun sylinteristä putkiston kautta paineen alentamiseksi 8 baariin ja sitten lämmönvaihtimeen suodattimen kautta.
Lämmönvaihdin lämmittää kaasun, joka sitten saapuu termostaatin kautta FMV:hen. FMV ohjaa sitä ruiskuttamaan sekoittimeen ja sekoittumaan paineilmaan. Elektroninen kaasuläppä ohjaa sekoitetun kaasun pääsyä moottorin sylinteriin palamista ja työskentelyä varten.
Nestekaasu tulee ulos kaasupullosta ja kulkee korkeapaineisen solenoidiventtiilin läpi höyrystimeen ja paineensäätimeen, jossa se muuttuu kaasumaiseksi nestekaasuksi. Nestekaasu sekoittuu täysin ilmaan sekoittimessa höyrystimen läpi ja siirtyy moottorin sylinteriin sekoitetun palamisen vuoksi.
Perustavin ero on moottori. Niiden toimintaperiaatteet ovat hyvin erilaiset. Dieselmoottori on puristussytytteinen, jonka syttymispiste on 220 °C; bensiinimoottori on kipinäsytytteinen, jonka syttymispiste on 427 °C; ja maakaasumoottori on kipinäsytytteinen, jonka syttymispiste on 650 °C.
MOOTTORI HYUNDAI G4FG
Polttomoottorit (kuten autot) saavat voimansa männistä ja sylintereistä. Kaasumoottorit (lämpövoiman tuotanto) käyttävät kaasua suihkuttaakseen sitä turbiineille pyörimisen aikaansaamiseksi.
Bensiinimoottorien suurin etu on vähäinen saastepäästö. Maakaasumoottorit eivät laimenna voiteluöljyä, voivat pidentää moottorin käyttöikää ja myös vähentää auton melua.
Bensiinimoottoriautojen käytössä on kuitenkin edelleen joitakin ongelmia, joista merkittävimpiä ovat moottorin tehon heikkeneminen, moottorin korroosio ja ennenaikainen kuluminen.
Maakaasuautojen tehon heikkenemisen syynä on rengaspainekertoimen pieneneminen ja moottorin alhainen puristussuhde; moottorin ennenaikaisen kulumisen syynä ovat maakaasun sulfidijäämät.
NISSAN ZD25 2.5L 10101-Y3700
(Kuva on internetistä. Jos siinä on tekijänoikeuksia loukkaavia tekijöitä, ota meihin yhteyttä sen poistamiseksi.)
